2018 Shanghai International nursing skills competition

Viimenen etappi 17.11.2018!

Ihan ekalla viikolla, kun saavuttiin Shanghaihin meille kerrottiin, että osallistumme kansainvälisiin hoitotaitokisoihin. Seuraavan kerran kuulimme taas asiasta viikkoa ennen kisoja. Emme todellakaan tienneet mihin olemme osallistumassa, mutta pakko kai se on sitten. 

Onneksi viikkoa ennen kisoja Savonian opettaja, Jussi tuli Shanghaihin preppaamaan oman koulunsa oppilaita Jasminia ja Lauraa, ja mekin pääsimme heidän siivellä valmistautumaan kisoihin. Ilman Savonian oppilaita ja opettajaa olisimme jääneet aivan tyhjän päälle. 

Kävimme Jussin kanssa läpi mitä mahdollisesti on edessä ja ylipäätään mistä on kyse ja kuinka kisa etenee. 

Päivää ennen kisoja yksi kisan perustajista Yhdysvalloista piti oppitunnin kaikille ulkomaalaisille kisaan osallistujille. Osallistujia tuli Britanniasta, Kanadasta, Yhdysvalloista, Uudesta-seelannista, Suomesta ja tietenkin Kiinasta. 

Aivan aluksi meillä oli avausseremonia, jossa jokainen kisaan osallistuva joukkue kävi tervehtimässä ja kertomassa keitä ovat ja mistä tulevat. Mekin Bettiinan kanssa kävimme huikkaamassa olevamme Suomalaisia! Tämä osio oli ehkä kaikkein jännittävin, kun katsomossa oli tuhansia oppilaita tuijottamassa.

Kerelia University of Applied Sciences

Lisäksi seremoniaan kuului useita ja useita puheita.. 

Jopa Shanghain pormestari kävi toivottamas-

sa onnea kisoihin.

Jokaisen kisahuoneen edessä oli iso ruutu mistä näkyi meneillä oleva ceissi yleisölle

Kisassa oli yhteensä 8 erilaista ceissiä. Jokainen joukkue sai oman ceissinsä kolme minuttia ennen omaa suoritustaan.

Meidän ceissi oli 45-vuotias mies, joka tullut sairaalaan sekavuuden ja pyörtymisen takia. Potilaallamme oli pitkä alko-tausta.

Tälläisiä oli kisahuoneet. Jokaisessa huoneessa oli erilaisia hoitotarvikkeita kutakin ceissiä varten. 

Jokaisen ceissin suorittamiseen oli aikaa 15 minuuttia. Toimintaamme seurasi kaksi tuomaria, kiinalainen ja yhdysvaltalainen opettaja. Itseasiassa yhdysvaltalainen tuomarimme oli jo tuttu ensinmäisiltä oppitunneiltamme. Tuomarit eivät puhuneet tai avustaneet meitä millään tavoin, seurasivat ja kirjoittivat vain muistiinpanoja.

Pikkuset Kiinalaiset kannattajamme kisojen jälkeen

Kisa oli huikea ja mahtipontinen, Kiinalaiseen tapaan. Meille olisi riittänyt vähempikin, mutta oli kiva osallistua noinkin suureen tapahtumaan. Nyt meidän kaikki kouluun liittyvät velvollisuudet on tehty ja lähdemme tutkimaan Kiinaa vähän laajemmin ennen kun palaamme Suomeen.

Zài jiàn!

Lasten maksasairauksien osasto

Ni hao!

Viimeinen viikko oltiin lasten maksasairauksien osastolla. Osasto oli 42 paikkainen. Osasto oli jaettuna kahteen käytävään, toisella käytävällä oli leikkausta odottavat ja toisella käytävällä leikkauksesta ja teho-osastolta päässeet. Osastolla, kuten muillakin osastoilla, oli useamman hengen huoneita ja yhden hengen huoneita.

Osaston aula.

Osaston aulan seinällä oli kuvia lapsista, jotka olivat olleet potilaina osastolla. Lisäksi seinällä oli mainittu yksityishenkilöiden ja yritysten nimiä, jotka olivat antaneet lahjoituksia. Ilman kyseisiä lahjoituksia, köyhimmillä perheillä ei olisi mahdollisuutta leikkauksiin ja hoitoon sairaalassa.

Osastolla seurailtiin hoitajien työtä ja päästiin mukaan myös lääkärin kierroille. Yhtenä päivänä päästiin myös seuraamaan pleura-dreenin laittoa.

Pleura dreeni

Hoitohuone

Ohjeita hoitajille.

Pika-labrojen analyysikone

Veera tarkastamassa lääkkeitä.

Osastolla oli kivoja seinämaalauksia.

Osastolta lähti rappukäytävä ja se olikin täynnä kuivumassa olevia pyykkejä.

Tällä viikolla törmättiin metrossa erääseen hyvin englantia puhuvaan kiinalaiseen mieheen, joka nykyään työskentelee professorina Los Angelesissa. Juteltiin hänen kanssaan metromatkan ajan ja kävi ilmi, että hän on käynyt joskus Joensuussa!😁 Maailma taitaa sittenkin olla aika pieni.

Kuvia matkan varrelta

Tässä sekalaisia kuvia meidän matkan varrelta😊

Oli pakko käydä syömässä Ikean lihapullat pahimpaan suomiruoka-ikävään.

Suzhoun Tiger Hill:iltä.

Matkalla metropysäkille.

Traditional Chinese Medicine- tunnilla harjoiteltiin kuppausta.

Saatiin myös kokeilla akupunktioneulojen laittoa tekokäteen.

Näkymä kampukselta. Perimmäinen rakennus on meidän asuntola.

Koululta löytyi tällainen interactive learning center, jossa oli mm. oikeita viipalekuvia sekä luita ja sisäelimiä.

Muutama muukin lähdössä matkaan juna-asemalta😁

Spoken Chinese- tunnilla harjoiteltiin kirjoittamaan kiinan kieltä, melko huonolla menestyksellä..

Savonia AMK:n opettajia ja opiskelijoita menossa Tai Ji- tunnille.

Veera interactive learning centerissä😅

Leikkaussali

Ni hao!

Tällä viikolla vaihdettiin sairaalaa Renji Hospitaliin ja harkkapaikkana meillä oli leikkaussali. Siellä meillä oli ohjaajana hyvin englantia puhuva hoitaja. Ensimmäisenä päivänä meille esiteltiin kaikki leikkaussalit siitä rakennuksesta missä oltiin, lisää saleja oli sitten eri rakennuksissa. Päästiin myös hetkeksi seuraamaan Da Vinci- leikkausrobotilla suoritettavaa leikkausta, se oli mielenkiintoista! Meille pidettiin myös oppitunti käsien pesusta ja steriilien hanskojen pukemisesta. Yritettiin kertoa, miten meille on opetettu steriilien hanskojen pukeminen, mutta luulemme, että meitä ei taidettu ymmärtää..😅

Suurimmaksi osaksi tällä harkkaviikolla seurailtiin leikkauksia ja niistä mieleenpainuvimpia olivat ehdottomasti keisainleikkaukset sekä koko päivän kestävä maksansiirtoleikkaus 1- vuotiaalle. Potilaalta poistettiin hänen oma maksa ja hänen äitinsä toimi luovuttajana. Äidiltä otettiin pala maksaa, joka siirrettiin 1- vuotiaalle. Meille kerrottiin, että Shanghaissa tehdään maailman parhaiten maksansiirtoleikkauksia ja niitä tehdään jopa 800 vuodessa. Päästiin juttelemaan leikkaavan kirurgin kanssa ennen leikkausta sekä leikkauksen aikana ja hän osasi kertoa meille hyvin mitä leikkauksessa tapahtuu. 

Leikkaussalissa oltaisiin kyllä viihdytty paljon pidempäänkin! Koettiin ja opittiin paljon uutta. Varmasti myös aika ainutlaatuista päästä seuraamaan maailman parhaiden suorittamaa leikkausta.

Seuraamassa keisarinleikkausta

Maksansiirtoleikkaus menossa

Maksansiirtoleikkauksen leikkaava lääkäri

Anestesialääkärin kanssa juttusilla

1- vuotiaalta poistettu maksa

Osatonhoitajan kanssa

Vasemmassa reunassa meidän kiva ohjaaja😊

Vastasyntyneiden teho-osasto

Viimeinen viikko ennen sairaalanvaihtoa vierähti Nicussa, vastasyntyneiden teho-osastolla. Osasto oli 100 paikkainen jaettuna eri huoneisiin, kuten infektiopotilaisiin, pikkukeskosiin ja sinivalohoitoa tarvitseviin vauvoihin.

Viikko oli tähän mennessä mielenkiintoisin ja mukavin. Ensinmäinen osasto, jossa oikeasti saimme osallistua potilaan hoitoon. Pääsimme ottamaan vauvoilta Ekg:n, mittailimme bilirubiiniarvoja, kuuntelimme sydän ja keuhkoääniä, pesimme ja ruokimme vauvoja, sekä saimme halutessamme vain sylitellä vauvoja ja näin auttaa varhaisen vuorovaikutuksen muodostamisessa.

Vauvat voivat olla osastolla useampia kuukauksia ilman omien vanhempiensa läheisyyttä, joten vuorovaikutuksen synty jää hoitajien tehtäväksi. Pitkään osastolle jäävien potilaiden vanhemmat tuovat keskoskaappeihin ja potilas sänkyihin nauhoituksia omasta puheestaan, että vauva tunnistaisi kotiin siirtymisen jälkeen omat vanhempansa äänet.

Tässä huoneessa oli vasta osastolle siirtyneitä potilaita. Jokaisesta potilaasta otettiin heti osastolle siirtymisen jälkeen Ekg, jotta varmistutaan ettei potilaalla ollut synnynnäistä sydänvikaa tai muita häiriöitä sydämessä.

     

Sydän- ja keuhkoäänien kuuntelua.
Sydämmen tunnistaa ja löytää kyllä helposti,
mutta keuhkojen kuuntelu olikin kinkkisempi juttu!

Bettina ja päivänvanha vauva.
Taustalla näkyy sinivalohoidossa olevia potilaita.

Ekg anturoiden asettelua.
Tässä toivottiin kovasti, että vauva nukkuisi ja olisi mahdollisimman paikoillaan. Meidän lääkäriopiskelija nimittäin tunaroi ensinmäisten lätkien laittojen yhteydessä, joten meille jäi kerran jo käytetyt lätkät, mitkä ei millään meinnannut pysyä kiinni liikkuvssa potilaan rintakehässä. Kuitenkin lopulta saatiin tulosta ja terve sydän!

Jasmin ja Laura oli jälleen meidän
 kanssa samalla osastolla

Ensiviikolla vaihdamme sairaalaa ja siirrymme leikkaussalin puolelle. Kaksi viimeistä viikkoa meneekin uudessa sairaalassa ja sitten harjoittelumme on ohi! Nopeasti on aika hurahtanut.

Sisätautien osasto

Ni hao!

Neljännellä harjoittelu viikolla oltiin lasten sisätautien osastolla. Siellä meillä oli ohjaajana hyvin englantia puhuva teacher nurse. Teacher nursen kanssa seurattiin muiden hoitajien töitä.
Tällä osastolla oli 40 potilaspaikkaa. Potilaita oli paljon eri-ikäisiä ja osastolla oli paljon eri sairauksia esim. diabetes, cushingin syndrooma ja maksasairauksia. Osastolle oli juuri tullut 12- vuotias poika, jolla oli todettu 2.tyypin diabetes. Lisäksi näimme useita maksasairaita potilaita, joiden iho ja silmät olivat hyvinkin keltaisia. Osastolla meille tuli todella tutuksi kanylointi ja verinäytteiden otto, niiden seuraamisesta meidän harkkapäivät lähinnä koostuivat..😅

Verinäytteen otto.

Lääkärin kierto menossa.

Turvakanyyli.

Lääkkeiden tarkastus menossa.

Parhaimmillaan näytteenotossa/kanyylin laitossa taisi olla kolme lasta samaan aikaan

Nurse stationilla ruuhkaa.

Osastolla seurattiin myös selkäydinpunktion tekemistä. Se ei sujunut tämän osaston lääkäreiltä yhtään niin hyvin kuin hematologialla. Mukana oli myös lääkäriopiskelijoita, joille muutamalle tuli huono olo toimenpiteen aikana... Lopulta yksi opiskelija taisi saada punktion tehtyä, mutta ei se toimenpide kyllä ainakaan hyvin mennyt. Potilasta pistettiin yhteensä varmaan 10 kertaa, ennen kuin punktio saatiin onnistumaan. Lisäksi kiinnitettiin paljon huomiota toimenpiteen aseptiikkaan, jossa oli kyllä paljon puutteita..